Kun valonsäde heijastuu peilistä, tapahtuu peiliheijastus. Tätä ilmiötä voidaan kutsua myös sen tieteellisemmällä nimellä, joka on spekulaari heijastus. Peiliheijastus ei kuitenkaan nimensä mukaisesti liity aina peiliin, ja peilin sijaan heijastavana pintana voi toimia esimerkiksi vesi. Peiliheijastus voi tapahtua myös kimpoamisen kautta.
Peiliheijastus liittyy moneen asiaan ja sitä voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi peliohjelmoinnissa ja heijastuksen arvoja voidaan laskea vektoreiden avulla. Heijastus kuitenkin liitetään myös taiteeseen ja monet artistit ovat käyttäneet paljon tätä ilmiötä töissään.
Heijastusilmiöstä ei kuitenkaan ole helppoa saada otettua valokuvia luonnossa, koska sen synty vaatii tietyt olosuhteet. Esimerkiksi Mohegan Sun lomakeskus Yhdysvaltojen Connecutissa sijaitsee juuri sille otollisella paikalla ja on suosittu kuvauskohde kaukaa Thames -joen toiselta puolelta. Sieltä rakennus näkyy usein selkeästi peiliheijastuksena joen pinnassa.
Rakennukset eivät ole tietystikään niitä ainoita asioita, joita kuvataan luonnossa tämän ilmiön yhteydessä. Ehkä kuvatuin kohde on aurinko, joka laskiessa ja noustessa näkyy vedessä yhtä kauniina kuin taivaallakin.
Peiliheijastuksen tieteellinen puoli
Kun tätä ilmiötä käytetään tieteeseen liittyen, on sitä parempi kutsua sen tieteellisemmällä nimellä spekulaari heijastus. Kuten sanottu, yksinkertaisimmillaan heijastus tapahtuu peilin välityksellä mutta spekulaari heijastusta voidaan laskea vektorien avulla. Tämä käy melko helposti, koska heijastuminen tapahtuu samassa kulmassa, jossa se on pintaan tullutkin.
Kun valo osuu pintaan, sille voi tapahtua kolme eri asiaa. Se voi jäädä kokonaan heijastumatta, jonka perusteella kappale nähdään jonkin värisenä. Valo voi myös heijastua kahdella eri tavalla ja heijastus voi jakautua tasaisesti eri suuntiin. Sitten on spekulaari heijastus, jossa heijastuminen tapahtuu peilimäisen tarkasti. Tämä tarkoittaa juuri sitä, että valo osuu ja heijastuu pinnalta täsmälleen samassa kulmassa.
Peiliheijastuksen taiteellinen puoli
Luonnossa tapahtuu monella eri tavalla peiliheijastuksia, mutta niiden kuvaaminen ei ole helppoa. Tarvitaan juuri oikea hetki, sopiva paikka ja usein myös sää vaikuttaa heijastuksen ilmestymiseen. Yleensä peilikuva ilmestyy veteen tai jäähän, sillä peilaavan pinnan täytyy olla tasainen, jotta siihen osuvat säteet heijastuvat samassa kulmassa kuin siihen tulivatkin. Kun näin käy, saadaan otettua hienoja kuvia, joissa kaksi maailmaa kohtaa.
Tällainen peiliheijastus on innoittanut ennen kaikkea JivanHendrick nimistä taiteilijaa monessa hänen maalauksessaan ja artistilla aina kamera mukanaan kaikkialla missä hän liikkuu. Hendrick käyttää kuvia myöhemmin monessa tarkoituksessa, esimerkiksi maalauksien ideoinnissa. Hän ei kuvaa eri kulttuureita, vaan pitää enemmänkin luonnon keskellä kuvaamisesta. Ei ihme siis, että sitä kautta hän on kiinnostunut kuvaamaan peiliheijastuksia.
Peiliheijastukset todellakin saavat aikaan näyttäviä hetkiä luonnossa. Siihen voi riittää vain rakennus ja sen vieressä oleva tyyni vesistö. Veteen voi piirtyä täydellinen peilikuva mistä tahansa paikallaan olevasta asiasta. Vaikka aurinko liikkuu, se tapahtuu kuitenkin meidän silmissä niin hitaasti, että kyseessä on yksi suosituin heijastuskuvauskohde. Auringon lasku ja nousu näyttävät veden pinnalla todella upeilta ja kyseessä on luonnon valonlähde, joka saa tarvittavat säteet aikaan peiliheijastusta varten.